Ikuisuus

Inhimillisestä näkökulmasta elämämme sijoittuu syntymän ja kuoleman väliin. Sama pätee myös esimerkiksi kännykän elämään: puhelimen elinikä alkaa, kun siihen kytketään virta ensimmäisen kerran kokoamisen jälkeen, ja sen elinkaari päättyy käytöstä poistumiseen.

Aika on kuitenkin suhteellista. Kännykän valmistaja elää eri ajanlaskussa kuin kokoamansa luomus. Samoin meidänkin valmistajamme, Luoja, on oman aikamme yläpuolella ja sieltä käsin Hän kykenee ”kytkeä meihin virran” eli antaa meille elämän ja hengen.

Kummassakaan tapauksessa elämää ei synny itsestään, vaan kohteen ulkopuolinen toimija tarvitaan sekä suunnittelijaksi että toteuttajaksi. Edes kaikkien osien yhtäaikainen olemassa oleminen ei johda elämän syntymiseen – ei, vaikka jokainen kuvitellusti tyhjästä ilmaantunut osa asetettaisiin samaan pakettiin ja ravitseltaisiin tai räjäytettäisiin paketti… Informaatiota ei synny tyhjästä, vaan tarvitaan välttämättä Joku, joka kykenee sen luomaan.

Raamatun mukaan Jumala kutsuu itseään nimellä Minä Olen. Näin Hän kertoo olleensa ennen kaikkea muuta ja pysyvänsä olemassa kaiken muun jälkeen. Luotuaan ensimmäiset ihmiset Hän puhalsi heihin oman henkensä eli saman ikuisesti pysyvän elämän, joka Hänessä on.

Kännykkäesimerkkiä jatkaen todettakoon, että puhelimen muistikortille tallentuvat kontaktit, kokemukset ja käyttäjäkohtaiset asetukset. Vaikka puhelin muutoin rikkoutuisikin, muistikortin mukana oleellinen data voidaan siirtää uusiin kuoriin. Vertaus lienee varsin tökerö, mutta sama pätee myös meihin. Sieluumme tallentuu elämämme ydin, jonka Luojamme siirtää ”uusiin kuoriin” inhimillisen kuolemamme jälkeen. Näin ollen elämämme ei pääty, vaikka ruumiimme eli ”vanhat kuoret” rikkoutuvatkin.

Selkein todistus kuoleman jälkeisestä elämästä on Raamattuun useiden eri kirjoittajien tallentama kuvaus Jeesuksen ylösnousemuksesta eli henkiin heräämisestä kuolemansa jälkeen. Raamatun ulkopuoliset lähteet eivät luonnollisesti ota kantaa itse ylösnousemukseen, mutta tunnistavat sitä edeltäneet ja seuranneet tapahtumat, joiden summa on vakuuttava.

Samoin kuin Jeesuksen elämä jatkui ruumiin kuoleman jälkeen, niin käy myös jokaisen ihmisen kohdalla. Kuolemisesta käytetyt ilmaisut ”kun hänestä aika jättää” ja ”hän siirtyi ajasta ikuisuuteen” ovat erittäin osuvia. Raamatun mukaan inhimillinen aika on vain ikuisuutta edeltävä pieni mutta ratkaiseva osa.

Raamattu kertoo myös etukäteen jonkin verran siitä, millaista elämä on ikuisuudessa: Jumalan luona täydellisen puhtaassa ja hohtavan kauniissa taivaassa ei ole kipua eikä kyyneleitä. Vastaavasti, koska Jumala on hyvyyden ainoa lähde, erossa Hänestä hyvyys puuttuu täysin. Silti parasta on, että Jumala tahtoo aivan kaikkien pelastuvan kadotukselta ja pääsevän luokseen.

Kyse on kuitenkin jokaisen omasta valinnasta. Saamme itse valita, tahdommeko viettää ikuisuutemme yhdessä Luojamme kanssa vai Hänestä erossa. Ensiksi mainittu vaihtoehto on Jumalan itsensä tahto, Raamatun kehotus sekä jokaisen Jumalaan uskovan suositus. Sitä minäkin suosittelen sinulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s